RETKI FAZERIN SYDÄMEEN

Espoon Monikulttuuriset lapset ja nuoret ry teki sunnuntaina 16.5. 2021 retken Vantaalla sijaitsevaan Fazerilaan.

Mikä ihmeen Fazer? 

Fazer on yksi Suomen maineikkaimmista tuotemerkeistä. Sen perustajan Karl Fazerin juuret olivat Sveitsissä, josta hänen isänsä oli muuttanut Suomeen 1800-luvulla. Hänen isänsä olisi toivonu pojastaan ehkä jotakin muuta kuin sokerileipuria, mutta niin vain Karl piti päänsä ja opiskeli Pietarissa sokerileipuriksi. 

Venäjältä palattuaan Karl perusti ranskalais-venäläisen konditorian Kluuvikadulle Helsinkiin. 

Karlin rinnalla työskenteli hänen vaimonsa Berta, joka matkusteli ja toi matkoiltaan mukanaan ideoita Fazerin resepteihin, mainoksiin ja näyteikkunoihin. Kluuvikadun Fazerista muodostui käsite. Edelleen Fazerilla on kahvila siellä.  

1897 Fazer alkoi valmistaa tehdasluontoisesti makeisia. Tehtaan ensimmäisiä makeislajeja olivat Keisarisekoitus, Iris- ja Kiss Kiss-karamellit. Makeisten vienti aloitettiin vuotta myöhemmin ja niitä myytiin aina Marokossa asti.   1908 rekisteröitiin Fazerin tavaramerkki. 1918 Fazer aloitti myös keksien valmistamisen.

Karl Fazerin kuoleman jälkeen hänen poikansa jatkoi hänen poikansa Sven Fazer toimitusjohtajana vuoteen 1955 asti.  Hänen aikanaan emoyhtiö Oy Karl Fazer Ab oli Suomen suurin makeistehdas ja yhtiö kasvoi alallaan myös Pohjoismaiden suurimmaksi. Sven Fazerin aikana Fazer julkaisi monet edelleen suosikkituotteet: Fazerin sininen (1922),Muro-keksit (1927), Vihreät kuulat (1929) ja Fazerin parhaat (1935) ja Dominokeksit (1953).

Fazerilaa, jonka yhteyteen rakennetussa vierailukeskuksessa tänään pääsimme vierailemaan, alettiin rakentaa 1953. Vuonna 1967 Fazerin johtoon siirtyi Svenin poika Peter Fazer, joka johti yhtiötä vuoteen 1987.  

1990-luvulta 2000-luvulle Fazerin historia on erilaisia kauppoja ja fuusioita niin kotimaassa kuin ulkomailla. Fazerin suosio ja tunnettuus on kuitenkin vakio ja sen valmistamat herkut maistuvat niin vanhoille kuin nuoremmille. Onkin todettava, että monikulttuurisuus on tuonut maahamme monia ihan superhyviä juttuja. Jokaiselta meistä myös varmaan löytyy oma Fazer -suosikkimme ja moniin Fazerin makeisiin linkittyy erilaisia muistoja. 

Retkellä Fazerilaan saimme kuulla niin suklaan alkuperästä ja vierailla trooppisessa puutarhassa kuin tutustua makeisten tuotantoon. Kaiken kruunasi toki herkutteluhetki makeismetsässä, jossa sai syödä mahan täyteen makeisia

Ps. Arvaatkos kuinka monta Mignon munaa tarvittiin kuvan pupun kokoamiseksi? Tiedätkö monesko Fazerin tuote Mignon on?

EID MUBARAK

——————————————————————————

Eid Al Fitr on muslimien paastokuukauden Ramadanin päättymisjuhla. Eid Al Fitriä vietetään kolme päivää ja nämä kolme päivää sijoittuvat islamilaisen kalenterin kymmenennen kuukauden, eli Sawwal-kuun alkuun.

Kirjaimellisesti Eid tarkoittaa juhlaa. Eri maissa sitä kutsutaan eri nimin, kuten Korite, Iso Eid, Eid-e-Ghorban, Bakra Eid, Kurban Bayrami, Idul Fitri, Lebaran, Bayrami Ramazan, ja Hari Raya Puasa.

Eri maissa Eidiä juhlistetaan myös erilaisin tavoin ja hieman eri aikoihin, koska Ramadanin päättyminen määräytyy uuden kuun havaitsemisen perusteella. Yhteisiä piirteitä eri maiden Eidin viettämisessä ovat kuitenkin Eid-rukous, hyvin syöminen ja ajan viettäminen perheen ja läheisten kesken. Suomessa monet muslimit ottavat töistä vapaata voidakseen juhlistaa Eidiä läheistensä kanssa. Yhä useammissa kouluissa on myös noteerattu Eid.

Eid-päivä alkaa juhlarukouksella, johon puetaan parhaat päälle. Tämän jälkeen perheet vierailevat toistensa luona, vaihtavat lahjoja ja nauttivat hyvää ruokaa ravintolassa tai kotona. Eidiä voi verrata kristinuskon jouluun ja kuten jouluna myös Eidin aikaan on tapana koristella koti kauniiksi. Tärkeintä Eidissä on kuitenkin sen uskonnollinen sanoma, eli paaston (joka on yksi islamin viidestä pilarista) päättyminen.

Tänä vuonna koronan vuoksi on toivottu edelleen, että pidätyttäisiin suurten yleisötilaisuuksien järjestämisestä ja rukoiltavan rukoukset kotona. 31.5. asti ovat myös voimassa vielä rajoitukset, joissa yksityistilaisuudet on rajattu kuudelle henkilölle.

Tämän julkaisun kautta @Espoonmokulat toivottaa kaikille Eidiä viettäville: Eid Mubarak! Yhdistys toivoo Eidin olevan kaikille myös turvallinen.

Tältä videolta saat tietoa, miten Eid sanotaan eri kielillä

https://youtu.be/GFk_FSWIgaU

Äiti on maailman kaunein sana

Äityis on yksi elämän merkittävimmistä tehtävistä. Äidiksi tulemista voidaan hyvin kuvailla myös lahjaksi, onneksi ja siunaukseksi, vaikka äityis ei aina olekaan helppoa.

Äitiyteen liittyy monenlaisia tunteita. Esimerkiksi rakkautta, iloa, riemua, kiitollisuutta ja onnea. Toisaalta siihen voi liittyä myös riittämättömyyden, avuttomuuden, syyllisyyden, huolen, häpeän ja myös vihan tunteita. Kaikki nämä tunteet ovat yhtä inhimillisiä, mutta viimeisten käsitteleminen on edelleen vaikeaa, koska äiti-myytti elää niin voimakkaana. Äidin pitäisi vain jaksaa hymyillä ja olla positiivinen. Kuitenkin äiti on myös vain ihminen.

Äitiyteen, jos mihin on ladattu valtavasti paineita. Siitä syystä me äidit tarvitsemme erityisesti tiloja ja paikkoja, joissa voimme myös jakaa niitä äitiyden nurjia puolia: huonoja aamuja, väsymystämme, rimanalituksia ja suuria ja pieniä huolia ilman pelkoa tulla tuomituksi. Meidän on tärkeää muistaa olla armollisia niin itsellemme kuin muille äideille.

Sen armollisuuden ohella muistetaan kuitenkin se, että meillä on vastuu lapsistamme. Lapset ovat annettu meille lahjaksi, he ovat tulevaisuutemme. Ei siis sallita meiltä itseltämme, mitä tahansa käytöstä lapsia kohtaan. Tarvittaessa haetaan apua ja muistetaan, että jokainen päivä on myös mahdollisuus uuteen alkuun.

Äitienpäivänä on tärkeää muistaa myös heitä, joissa jo itse äitiys herättää kipeitä tunteita. Äiti on yksi maailman kauneimmista sanoista, mutta se sana voi myös viiltää, satuttaa ja tuottaa surua. Ei siis tänä päivänä unohdeta myöskään heitä, jotka eivät esimerkiksi voi tulla äideiksi ja niitä äitejä, jotka ovat menettäneet lapsensa.

Äitiyden lisäksi haluamme tänään juhlistaa myös äidillisyyttä, joka itsessään ei edellytä äitiyttä. Haluamme juhlistaa äidillisyyden voimaa, joka hellii ja hoivaa satutettua, nostaa syliin itkevän, puhaltaa haavaa ja kohtaa fyysisen tai henkisen halauksen tarpeessa olevan. Äitienpäivä on joka päivä ja niin myös äidillisyyden, niiden voima ylläpitää elämää

VAALIPANEELIN JÄLKIMAININGEISSA: NOLLATOLERANSSI VERKKOHÄIRINNÄLLE!

On kulunut viikko siitä, kun Niceheartsin kanssa järjestämämme vaalipaneeli joutui vastenmielisen rasistisen ja seksuaalisen verkkohäirinnän kohteeksi. Olemme kiitollisia saamistamme kannustavista viesteistä ja siitä, että Helsingin Sanomat noteerasi tapahtuneen tällä jutulla. 

Virtuaalinen vaalipaneeli jouduttiin keskeyttämään rasistisen hyökkäyksen vuoksi Espoossa – ”Teko on surullinen, vastenmielinen ja tuomittava”, sanoo järjestäjä. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007946522.html 

Yhteiskunnallisesti vaalipaneeliimme kohdistunut häirintä on vakava teko. Se linkittyy laajempaan kokonaisuuteen: VERKKOHÄIRINTÄÄN, RASISMIIN ja MUUHUN KIUSAANTEKOON, josta edelleen keskustellaan suomalaisessa yhteiskunnassa aivan liian vähän. Verkkohäirinnän kohteena ovat erityisesti rodullistetut, ja etenkin poliittiset vähemmistöt, poliitikot ja aktivistit. Sen kohteeksi voi joutua kuitenkin ihan kuka vain.

Vaikka järjestömme hallituksen jäsenet ovat kukin yksityishenkilöinä joutuneet joko verkossa tai todellisessa elämässä häirinnän kohteeksi, järjestönä vaalipaneeliin kohdistunut isku oli meille uusi tilanne. Se herätti yhdistyksemme uudella tavoin pohtimaan verkossa järjestettävään toimintaan liittyviä turvallisuuskysymyksiä. Lisäksi se sai meidät pohtimaan sitä, miten turvataan kesäkuussa (13.6.) järjestettävien kunnallisvaalien ehdokkaiden vaalityö: miten luodaan niistä meille ja etenkin vaalityötä tekeville ehdokkaille turvalliset, ihan aidosti, meidän kaikkien vaalit? 

VERKKOTURVALLISUUTTA on toki tärkeää pohtia myös laajemmin. Espoon monikulttuuriset lapset ja nuoret ry on saanut tapahtuman jälkeen useita viestejä erityisesti järjestöiltä. Niistä piirtyy kuva verkkohäirinnästä yleisenä myös järjestökentän toimintaan kohdistuvana ilmiönä. Verkkohäirinnän yleisyyttä on tutkittu Suomessa erilaisin selvityksin. Esimerkiksi rikosuhritutkimuksen (2019) mukaan yli puolet suomalaisista on joutunut verkkorikollisuuden mukaan lukien verkossa tapahtuvan häirinnän uhriksi. Planin (2020) selvityksen mukaan 42% 15-24-vuotiaista tytöistä on itse joutunut verkkohäirinnän kohteeksi ja 86% on havainnut sosiaalisen median alustoilla toiseen henkilöön tai ihmisryhmään kohdistuvaa häirintää. Selvitysten luvut kertovat siitä, miten merkittävien kysymysten äärellä ollaan. 

Jokaista meistä, niin järjestöistä kuin yksilöistä, tarvitaan verkossa tapahtuvan häiriköinnin vastaiseen työhön. Siihen on puututtava! Olemme tehneet yhdessä Nicehearts ry:n kanssa meidän vaalipaneeliimme kohdistuneesta iskusta rikosilmoituksen ja kannustamme osaltamme muita raportoimaan häirintää myös eteenpäin. Jälkeenpäin reagointia tärkeämpää on kuitenkin häirintään PUUTTUMINEN. Monikulttuuristen perheiden asioita ajavana järjestönä haluamme velvoittaa ihmisiä puuttumaan erityisesti RASISTISEEN häirintään ja vihapuheeseen. Emmekä vain verkossa, vaan kaikissa niin julkisissa kuin yksityisissäkin tiloissa ja yhteiskunnan eri sektoreilla. 

Vaalipaneeli oli todella valitettava ja vastenmielinen tapahtuma, mutta se teki meille näkyväksi järjestömme tekemän työn merkityksen. Lisäksi se avasi meidän silmämme vielä enemmän sille, millaista joidenkin ihmisten arki voi olla. Se, mikä oli meille yksi paneeli, on toisille jokapäiväistä. Tämä herätti Espoon monikulttuuriset lapset ja nuoret ry:ssä vielä vahvemman halun sitoutua kaiken häirinnän vastaiseen työhön, se kun on kuitenkin etenkin meidän, etuoikeutetummassa asemassa olevien tehtävä. 

Ps. Mitä kunnallisvaaleihin tulee, kannustamme kaikkia äänestämään (13.6.2021)! Toivotamme ehdokkaille turvallista kampanjointia ja menestystä vaaleihin.

Pps. Omiin etuoikeuksiisi voit tutustua esimerkiksi tämän etuoikeuskehän (alunperin Kimberlé Crenshaw’n intersektionaalinen viitekehys, suomentanut Michaela Moua). 

Lähteet: 

Helsingin Sanomat (28.2.2021). Virtuaalinen vaalipaneeli jouduttiin keskeyttämään rasistisen hyökkäyksen vuoksi Espoossa.

Plan (2020). Free to be online? Tyttöjen ja naisten kokemuksia verkkohäirinnästä Suomessa. https://plan.fi/sites/default/files/plan_images/verkkohairintasuomessa_raportti2020.pdf

Rikosuhritutkimus (2019)